Ikäihmisten ongelmat ovat yhä kasvava puheenaihe. Suuret ikäluokat ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa vanhenemisen aiheuttamat luonnolliset ongelmat kasvattavat lähiomaisten huolta. Tässä artikkelissa pyritään tarkastelemaan ikääntymisen luonnollisia ongelmia ja vastaamaan kysymykseen, kenen vastuu on järjestää vanhuksille apua?
Kuntasektori on vastuussa - näin saadaan vanhuksille apua
Kunnilla on vastuu ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Samalla kunnilla on vastuu tuottaa palveluita vanhuksille. Palvelujen toteuttaminen on sidoksissa taloudellisiin resursseihin ja poliittiseen tahtoon. Suomessa on laadittu kunnallisia ikääntymispoliittisia strategioita ja kehittämisohjelmia ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Yhtenä osana näitä strategioita tulee olla entistä vahvemmin kotona asumista tukevat palvelut.
Ikäihmisten ongelmat ovat luonnollisia - vanhuksille apua palveluseteleiden avulla
Kunnat tarjoavat erilaisia palvelusetelejä asukkaille. Jotkin palvelusetelit mahdollistavat hoitopalveluiden hankkimisen kotiin. Toiset palvelusetelit taas mahdollistavat muita apukäsiä vanhukselle ja lähiomaisille. Kunnat tarjoavat omaishoitajaa helpottavia etuja ikäihmisille. Vanhus ja omaishoitaja voivat saada apua palvelusetelin muodossa kotiapupalveluun ja säännölliseen kotihoitoon.
Ikäihmisten ongelmat - ikääntymisen vaikutukset terveyteen
Ikääntymiseen liittyy monia fysiologisia, biokemiallisia ja solutason muutoksia, jotka
vaikuttavat elimistön toimintakykyyn ja sairauksien vastustuskykyyn. Fyysisiä
vanhenemismuutoksia tapahtuu kaikkialla elimistössä, kuten aistitoiminnoissa, verenkierto- ja
hengityselimistössä, lihaksistossa ja motorisissa toiminnoissa.
Kuulo ja näkö heikkenevät luontaisesti, kun ikää tulee lisää
Aistitoimintojen muutoksista tyypillisimpiä ovat näkökyky ja kyky kuulla korkeita ääniä. Silmän mukautumiskyky ja kuulo ovat hyviä esimerkkejä inhimillisistä toiminnoista, jotka heikentyvät ikääntymisen myötä.
Hengitys- ja verenkiertoelimistön muutokset ovat tavallisia
Hengitys- ja verenkiertoelimistön muutoksista tavallisempia ovat maksimaalisen hapenkulutuksen aleneminen ja systolisen verenpaineen kohoaminen valtimoiden seinämien rakenteellisten muutosten takia. Keuhkoissa tapahtuu keuhkofunktioiden heikentymistä, jolloin hengitystyöhön käytetyn hapen osuus kokonaishapenotosta kasvaa. Lihaksiston suorituskyvyssä voi tapahtua heikkenemistä ja lihaksiston suorituskyvyn palautuminen rasituksen jälkeen hidastuu.
Tasapaino heikkenee myös vähäisemmän liikunnan myötä
Ikääntymisen myötä myös staattinen ja dynaaminen tasapaino voivat heikentyä, samoin kuin havaintomotoriikkakin. Elimistön ikääntymismuutokset tapahtuvat yksilöllisesti ja suorituskyvyssä voi olla merkittäviä eroja verrattaessa samanikäisiä ikääntyneitä keskenään.
Kognitiiviset kyvyt - miksi ikäihmisen muisti pätkii?
Kognitiiviset kyvyt heikkenevät vasta 65 ikävuoden jälkeen. Tällä tarkoitetaan ihmisen kykyä puhua, ajatella, muistaa ja suunnitella. Kognitiivisten kykyjen heikkenemisessä suurimpina tekijöinä ovat yleinen aktiivisuus ja uudet oppimiskokemukset.
Ikääntyvien yksilöiden väliset erot ovat kuitenkin merkittäviä ja ikääntyminen onkin hyvin yksilöllinen tapahtuma, jossa osa ihmisistä ikääntyy hyvin vähäisin kognitiivisin muutoksin.
Kognitiiviset toiminnot heikkenevät ikääntyessä, mutta heikentyminen on eritasoista eri osa-alueilla. Joustavat toiminnot, eli uuden oppiminen tai prosessoinnin nopeutta vaativat tehtävät heikkenevät. Sen sijaan kiteytyneet toiminnot eli aiemmin opittuihin tietoihin,
ymmärrykseen ja deduktiiviseen päättelyyn liittyvät toiminnot säilyvät.
Ikääntymisen myötä muistissa tapahtuu muutoksia, jotka liittyvät keskeisesti käyttömuistin
toimintaan ja mieleenpalauttamisen sujuvuuteen. Käyttömuistin häiriöherkkyys tulee ilmi
esimerkiksi ajatuskulun katoamisena tilanteissa, joissa on runsaasti keskittymistä häiritseviä
tekijöitä. Ikääntyminen ei sinänsä kadota opittuja tietoja muistista, mutta sen sijaan
opittujen tietojen mieleenpalautus voi vaikeutua. Tämä tulee erityisesti esille irrallista
tietoainesta eli ns. sirpaletietoa mieleenpalauttaessa.
Kotona asumista tukevat palvelut ennaltaehkäisevät ongelmia
Kotiapupalvelun tavoitteena on tukea asiakkaan kotona selviytymistä, aktivoida sekä mieltä että kehoa, edistää sosiaalista kanssakäymistä ja antaa omaishoitajille mahdollisuus vapaapäivään. Tarkoituksena on korvata hoitoa tai palvelua, jossa tehdään muistisairauksien ennaltaehkäisyä, sairauksien ja tapaturmien mm. kaatumisten ennaltaehkäisyä, liikunnan lisääminen, lihasvoiman ja tasapainon parantaminen ja yksinäisyyden torjuminen.
Kotiapupalvelu tukee kotona asuvaa ikäihmistä niissä päivittäisissä toiminnoissa, joista asiakas ei suoriudu itse.
Comments